SORTAVALA

 

SORDAVALA

Sortavala

Pk 1784-01.01.1894?

SORDAVALA-SORTAVALA

Sortavala

Pk 01.01.1894?-01.09.1918?

SORTAVALA-SORDAVALA

Sortavala

Pk 01.01.1918?-01.09.1925

SORTAVALA

Sortavala

Pk 01.09.1925-1940
Pk 25.08.1941-21.09.1944 (ev)

SORTAVALA As. -

        SORDAVALA B. +

Sortavala

Pa 01.04.1895-01.02.1925

SORTAVALA 1-SORDAVALA 1

Sortavala

H III 01.02.1925-01.09.1925

SORTAVALA 1 +

Sortavala

H III 01.09.1925-1940


 
 

A. SORDAVALA

 

B. SORDAVALA*SORTAVALA

 

C. SORTAVALA*SORDAVALA

 

D. SORTAVALA 

 

E. SORTAVALA AS, SORTAVALA 1

 

F. KONTROLI-, ERIKOISLEIMAT

 

*** RAUTATIELEIMA  ***

  

N:o 693 Sortavala-Otsoisten kylä 19.02.1901
N:o 708 Sortavala-Hakalan kylä 19.02.1901
N:o 839 Sortavala-Kirjavalahti pp 01.08.1904
N:o 1199 Sortavala-Lahdenkylä-Anjala
N:o 1216 Sortavala-Tulolan saari 01.02.1907
N:o 1231 Sortavala-Leppäselän kylä 01.02.1907
N:o 1268 Rautu-Leinikkälä-Mäkrä ym. 01.02.1907, Sortavala-Möntsölä ym.-Soukanranta, jatkosodan aikana
N:o 1275 Sortavala-Riekkala ym.-Hakala» jatkosodan aikana
N:o 2170 Kuokkaniemi-Ilomäen kansakoulu ym., Sortavala ym.-Vorssa
N:o 2231 Sortavala-Lahdenkylän pohjoispää
N:o 2249 Jaakkima-Poikjärven kylä, Sortavala-Haavuksen Huhtalahti,  myös jatkosodan aikana
N:o 2331 Sortavala-Lahdenkylän pohjoispää
N:o 2700 Sortavala-eteläiset esikaupungit, Uusikirkko Vpl-Kaukjärvi ym., Kaukjärvi-Kokkola ym.-Hyttylä, jatkosodan aikana
N:o 3618 Sortavala-Karmalan th ym.

     

ARVO-LEIMA  21.5 x 8mm M-K:  31.01.1908 - 01.08.1923, R5
WÄRDE-LEIMA  kehyksellä  10x25mm M-K:  13.11.1886 -20.09.1905, R5    (Sordavala - Sortavala)
SORTAVALA LENNÄTIN MK4302.10 :  - 07.04.1918  -
REKOMD-LEIMA He:  Sordavala, käyttö todettu  29.03.187
REKOMD  (sin) M-K:  18.05.1876 - 20.03.1977, R5
KUVIOLEIMA   108 Sordavala   He:
T-LEIMA He: 

ANK-leima

He:  SORDAVALA

    



"SORDAVALA - SORTAVALA"

 

 K46.001:  Wärde  20.08.1904 Sortavala - 27.08.1904 Helsinki

MS:  No.32  10x25mm  13.11.1886-20.09.1905  4kpl

  



"SORTAVALA"

 

 K46.073:  Vakuutettu kirje  19.01.1942 Sortavala  20.01.1942 Helsinki Olga Maria Roos

 
 

SORTAVALA  (ja #)

klk

k43 s56    65 C 536 6844

   

Sortavala (36)
Sortavala 1 es VR k43 kaupunkikartta s192, kohde "As."   65 R 536 6843

  

Aikaisempia nimiä
- Sortavala As.  = Sortaval 1
Ruotsinkielisiä nimiä
- Sordavala = Sortavala
- Sordavala 1  = Sordavala 1
- Sordavala B.  = Sordavala 1

(36) k1897 mukaan (kohde no 7) ja k43 kaupunkikartan s192 mukaan (kohde no 3) sijaitsi tp kumpanakin ajankohtana samassa paikassa, Kirkkokadun ja Valamonkadun kulmassa. PUH.L mukaan oli sekä 1931 että 1938 osoite Johanneksenkatu 8. TK/LK, Sortavalan kaupunkikartta, kohde no. 3 (Selvitettävä)

 

SORTAVALAN MLK

klk

k43 ss56-57 ja 59 (s59 Valamon saariston itäisimmät saaret)  Tp:t ss 56-57

   

Helylä VR 65 R 535 6848
Kirjavalahti ko Orjatlahti-nimen l-kirjaimen eteläpuolella oleva asutus
Koivusilta "Kk" Saavainjoen pohjoispuolella Uukuniemn kunnan rajalla
Kuokkaniemi VR 65 K 521 6836
Niemiskoski es lä
Otsoinen lo
Rautalahti lo (37)
Rytty VR 65 R 531 6855
Saavai lo Saavainkoski
Tuokslahti VR (38)   65 R 530 6841
Valamo es ka

  

Laukkautettuja
- Tokkarlahti  ka
- Tuokslahti p. p.
Aikaisempia nimiä
- Tuokslahti  = Tuokslahti p. p.  (38)

(37)  k43 esittää kaksi Rautalahtea, s56 ja s57  - missä tp?
(38)  VR:n liikennepaikalle perustettiin Tuokslahti-niminen tp 1.2.1896. Sen nimeksi tuli Tuokslahti p. p. kun Tuokslahden kylään (k43 lo) perustettiin Tuokslahti niminen tp 1.6.1901.  Missä vaiheessa viimeksimainittu siirtyi liikennepaikalle - siinä yhteydessäkö kun Tuokslahti p. p. lakkautettiin vai vasta myöhemmin ?  Joka tapauksessa oli rautatieläinen tp:n hoitajana koko sen ajan kun tp oli pt (alkaen 1.7.1930;  kts VK ja PKK 75/1940;  "+")    (RA)

  
 

"Sortavala oli Laatokan Karjalan kulttuurin ja kaupan keskus etenkin 1860-luvulla alkaneen voimakkaan kehityksen myötä. Venäjän vallan aikana v.1721-1917 sen virallisena nimenä oli Serdobol. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä sille oli leimallista uusien esikaupunkitaajamien synty, joskin maalaiskunnan väkiluku säilyi selkeästi itse Sortavalan kaupunkia suurempana."
 (OMS)

 

1300-luvulla Tohmajoen ja Helylänjoen yhtymäkohdan viereiselle mäelle muinaiskarjalaiset perustivat Paason puulinnan.
1500-luvun asiakirjoissa mainitaan ensimmäisena Riekkalansaaressa sijainnut Karjalan Nikolan-Serdovolskin pogosta.
Vuonna 1632 Ruotsi-Suomi perusti pogostan viereen Lappajärven lahden rannalle Sordavallan kaupungin. 
v.1657 Sortavalaan rakennettiin kreivin linna, mutta se lakkautettiin v.1681. 
 
Tammikuussa 1705 Pohjan sodan aikana Venäjän sotajoukot miehittivät Sortavalan kolmen päivän ajaksi.
Uudenkaupungin rauhansopimuksella kaupunki siirtyi Venäjälle ja se nimitettiin Serdoboliksi.
1742-1743 sodan aikana ruotsalaiset miehittivät Serdobolin ja polttivat sen täydellisesti.
v.1783 Katariinan asetuksella Serdobolista tuli Viipurin läänin kaupunki.

v.1811 koko lääni liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan.
Sortavalaan perustettiin toimipaikka v.1784.
 
Suomen riippumattomuuden julistamisen jälkeen kaupunki on nimitetty Sortavalaksi.
Suomen itsenäistyttyä v.1917 kaupungista tuli virallisesti Sortavala.
15. Elokuuta 1941 suomalaiset sotajoukot vuorostaan vapauttivat Sortavalan.
19. syyskuuta 1944 rauhasopimuksessa Sortavala jäi jälleen Neuvostoliiton alueelle.
Nykyisin Sortavala ja Sortavalan piiri kuuluvat hallinnollisena osana Karjalan Tasavaltaan ja sitä kautta Venäjän Federaatioon. 

 

 A18a

A18b o

A19a

A19b

A20a

 A20b o

A21a

A21b

A22a

A22b o

 A23b o

E13b

A29b o

C44a o

C48a

L49a

C48b

M47a

X02a

kartta

X05b

X534.01

X548.01

X549.01

X550.01

X551.01 X552.01 X564.01 X571.01 X591.01
X736.01 X666.01 X667.01 X668.01 KUVASARJA





  



P46.002 P46.003 P46.004 P46.005





 

X04b:
< 1932 Ilmakuva
A29a o:
07.07.1933 Kauppatori
C36a o:
02.07.1935 Kauppatori 
 (kortin teksti)
C36b o:
13.09.1936 Kauppatori
P46.001