"SUOMI SNTL:LLE 1940 JA 1944 LUOVUTTAMILLA 1901-1944 OLLEIDEN POSTITOIMIPAIKKOJEN SIJAINTI"

". . Tekijä ei tällä tutkimuksella kuvittele päässeensä jokaisen lähes 550:n toimipaikan osalta ehdottomaan 
luotettavuuteen, ja 41:n luettelossa täsmennetyn toimipaikan kohdalla olisikin lisätietouden hankkiminen tarpeellista. 
Omalta osaltani on tutkimustyö kuitenkin saavuttanut päätepisteensä, joten jätän selvittelyjen jatkamisen toisille asiasta kiinnostuneille postihistorioitsijoille. . "       Helsingissä, äitienpäivänä 2000   Rolf Alameri

LÄHDEAINEISTON HEIKKOUKSIA

Käsillä olevaan tutkimukseen sisältyvät postitoimipaikat ovat löytyneet kolmesta lähteestä.

1) ". . .Ollessani Posti- ja lennätinhallituksen palveluksessa kulki 1970-luvun loppuvuosina käsieni kautta koneella kirjoitettu uniikkikappale luovutettujen alueiden postitoimipaikkaluetteloa. Kiinnostuksesta kopioin sen henkilökohtaiseen käyttööni jättäen työstämisen eläkevuosien puuhailuksi. . . "

2) Eero J. Helkiö; Luovutetun Karjalan, Petsamon, ja Sallan postihistoriaa. Lahti 1980

3) Suomen filatelistiliiton julkaisusarja n:o 9;  Suomen postitoimipaikat 1638-1985. Vammala 1988.

Lähteet 2) ja 3) sisältävät paljon ja erittäin hyvää tietoutta, mutta myös heikkouksia ja suoranaisia virheellisyyksiäkin. Viimeksimainittuja en ole vartavasten käynyt hakemaan, mutta jos tutkimuksissani jokin oleellinen virhe on on osunut silmiini, mainitsen siitä. Laajahkon selvityksen olen joutunut tekemään toimipaikkojen Viipuri 1, Viipuri 2, Viipuri H:o I, Viipuri I ja Viipuri As. osalta, joitten vaiheet lähteissä 2) ja 3) ovat osittain epätäydelliset/virheelliset.

Kumpikin mainittu teos on pyrkinyt esittämään toimipaikan sijaintikunnan tilanteen 1939/1944 mukaisesti. Tässä ei aina olla onnistuttu, vaan mainitaan se kunta, johon toimipaikka aikoinaan perustettiin postihallituksen/posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen ja/tai postihallituksen vuosikertomuksen mukaan. Tämäkin tieto saattaa olla virheellinen: Suistamon Jalonvaara ilmoitetaan perustetuksi Soanlahdelle. Käsilläolevaa tutkimusta varten on kaikki toimipaikat käyty kartta-aineiston pohjalta läpi alunalkaen uudestaan. Jokainen poikkeama lähteiden 2) ja 3) tiedoista on tarkasti selvitetty ja perusteltu.

Eräät nimet ovat aiheuttaneet aikaisemmille tutkijoille hämmenystä. Esimerkiksi Muolaan kunnan Galitsina nimi ensin muutettiin nimeksi Äyräpää ja tämä sittemmin nimeksi Leipäsuo, todetaan Galitsinan sijaintikunnaksi Muolaa, mutta Äyräpään ja Leipäsuon väitetään olleen Äyräpään kunnassa - nimiyhtäläisyys on johtanut tutkijat harhapäätelmään.

Kumpikin lähdeteos 2) ja 3) esittää merkillä "+" ne toimipaikat, jotka (ainakin jossain vaiheessa) sijaitsevat rautatieliikennepaikalla. Tätä merkintää ei kuitenkaan ole noudatettu johdonmukaisesti niissä tapauksissa, joissa paikkakunnalla on ollut postitoimipaikka jo silloin, kun sinne on rakennettu rautatie, ja posti on tällöin muuttanut asemalle (ymmärrettävää kyllä, sillä näitä muuttoja ei itsenäisen Suomen aikana enään kerrottu kiertokirjeissä). Käsilläoleva tutkimus ei ole pyrkinyt nimenomaan selvittämään näitä "+"-tapauksia, mutta milloin sellainen on tullut ilmi, on siitä mainittu.

Käsilläoleva luettelo sisältää kaksi pääosaa

- ensimmäisessä on hakusanana kunta ja selitystietoina sen alueella olevat postitoimipaikat (=tp) sijaintimäärityksineen
- toisessa on hakusanan tp:n nimi aakkosjärjestyksessä ja selitystietona sen sijaintikunta

1) KUNNITTAINEN LUETTELO;

Kunnat aakkosjärjestyksessä ryhmissä Karjalan alue (erikseen Suomenlahden saarikunnat), Kuusamon-Sallan alue, Petsamon alue ja Jäniskosken-Niskakosken alue. 

Kunkin kunnan kohdalla otsikkorivillä
- kunnan nimi ja  jokin seuraavista lyhenteistä;
klk = kokonaan luovutettu kunta
olk = osittain luovutettu kunta, Nyky-Suomeen jäänyt osa jatkoi toimintaansa itsenäisenä kuntana
olk/lakk = osittain luovutettu kunta, Nyky-Suomeen jäänyt osa lakkautettiin itsenäisenä kuntana

- viite "k43 s..." tai "k43 ss...", josta selviää millä karttakirjan "K43" (kts. lähdeaineistoa) sivulla/sivuilla kunta esitetään

Senjälkeen luetellaan kunnassa 29.11.1939 (päivää ennen talvisodan syttymistä) ja/tai jatkosodan aikana toiminnassa olleet tp:t aakkosjärjestyksessä seuraavasti;
- ensimmäisessä sarakkeessa tp:n nimi

- toisessa sarakkeessa jokin seuraavista merkinnöistä
* es (ennen sotia) =tp oli toiminnassa 29.11.1939, mutta ei jatkosodan aikana
* js (jatkosodan aikana) =tp oli toiminnassa jatkosodan aikan, mutta ei ennen sotia
* ei merkintää =tp oli toiminnassa sekä es että js
* musteneliö =ks kohtaa "Lisäyksiä" luettelon lopussa

- kolmannessa sarakkeessa merkintä kk, VR tai ilmansuuntalohko
* kk =tp sijaitsi kartassa "k43" ristillä osoitetussa kirkonkylässä (mikä ei kaikissa tapauksissa ollut samam kuin kunnan
   hallinnollinen keskus)
   VR =tp sijaitsi kartassa "k43" rautatieliikennepaikan kirjasintyypillä nimetyllä paikkakunnalla ("asemataajamassa"), mikä
    ei kaikissa tapauksissa tarkoita tp:n sijainneen liikennepaikkarakennuksessa ("asemalla"), vaikka useimmiten näin olikin
    laita
* ilmansuuntalohkot; tp:n kartalta löytymisen helpottamiseksi kuvitellaan kunta jaetuksi neljään lohkoon viivoilla, jotka  askenmainitun kk:n ristin kautta kulkevat etelästä pohjoiseen ja lännestä itään karttaan merkittyjen pituus- ja leveyspiirien suuntaisina. Näin syntyvät lohkot nimetään

* lo= luoteinen lohko
* ko= koillinen lohko
* ka= kaakkoinen lohko
* lo= lounainen lohko

Nämä lyhenteet eivät siis tarkoita ilmansuuntaa, jokin tp saattoi sijaita miltei lännessä tai miltei pohjoisessa, mutta se on merkitty "lu" luoteisen lohkon mukaan. Eräissä tapauksissa on käytetty merkintöjä lä=länsi, po=pohjoinen, it=itä ja et=etelä, mikäli tp:n nimi tai sijainti kartalla on tarkkaan tälläisessa ilmansuunnassa.

Huom! Koiviston mlk:n, Käkisalmen mlk:n, Sortavalan mlk:n ja Viipurin mlk:n lohkot rajataan vastaavan kaupungin tai kauppalan keskustasta, samoin Jaakkiman lohkot Lahdenpohjan kauppalasta.

Huom! Rautjärven kunnan osalta määräytyvät lohkot kunnan tilanteen v.1944 mukaisesti, eivät nykytilanteen.

* merkintänä voi olla tieto kartan sivusta, mikäli tp on toisella kartta-aukeamalla kuin kk; tällöin ei käytetä lohkomerkintää (poikkeuksena Muolaan kunta, kts. sitä)

- kolmannessa ja neljännessä sarakkeessa (eräissä tapauksissa muuallakin) voi olla sulkujen sisällä luku; tämä viittaa tarkempiin ja/tai kommentteihin, jotka esitetään ao. kunnan kohdalla, mutta joilla on läpi luettelon juokseva numerointi.

- Tätä luetteloa kunnan es- ja js- tp:ista seuraavat alakohdat
* Lakkautettuja (tp:t, jotka on lakkautettu ennen talvisodan syttymistä; 
    vanhin Välimäki, 1.11.1909, viimeinen Kellomäki 21.11.1939)

* Aikaisempia nimiä (hakusanana aikaisempi nimi, selitystietona tp:n ajallisesti viimeinen nimi) (tässä ei esitetä sentapaisia
   tietoja kuin että nimi Hiitola k.k. olisi muutettu nimeksi Hiitola R.a. ja samanaikaisesti Hiitola R.a. nimeksi Hiitola k.k. -
   kysehän ei ollut todellisesta nimenmuutoksesta vaan siitä, että asemalla ja kk:ssä olevat tp:t, toinen ylitp toinen alitp, vaihtoivat
   statusta; byrokraattisista syistä oli toimenpide toteutettava tälläisella näennäisoperaatiolla)

- Selvitettävää  (?)  (kysymyksiä joiden käsittely syystä tai toisesta on jäänyt keskeneräiseksi)
- Lisätietoja
- Ruotsinkieliset nimiä (tp-luetteloissa ja postileimoissa esiintyvät nimet)

2) AAKKOSJÄRJESTYSLUETTELO;

Hakusanoina kaikki kunnittaisessa luettelossa mainitut tp-nimet (tp-nimet; lakkautettujen tp:en nimet; tp:n aikaisemmat nimet; tp:n ruotsinkieliset nimet - nämä sisäänvedettynä) ja selitystietona on kunta (parissa tapauksessa kunnat), jonka (joidenka) kohdalla nimi mainitaan. Hakemistossa ovat myös nimet, jotka esiintyvät kohdassa "Toimipaikat, joita ei ole sisällytetty tutkimukseen tai joiden mukanaolo voi olla kyseenalaista"; nämä nimet ovat suluissa eikä niiden kohdalla ole selitystietoa.

Mikäli selitystietona on "=", on kunnan nimi sama kuin tp:n nimi. Kunnannimet "Pyhäjärvi Vp.l." ja "Uusikirkko Vp.l." on lyhennetty muotoihin "Pyhäjärvi" ja "Uusikirkko". Hakusanamerkintä "(ja +)" tarkoittaa, että sama kuntatieto koskee myös tp:ja, joilla hakusanan jälkeen on jokin kirjain- tai numeroliite  (Antrea k.k., Käkisalmi 1); pelkkä "+" tarkoitta että kyseessä on vain ao. hakusanan ja liitteen muodostama tp-nimi (ei tp-nimi ilman liitettä). 
Huom! 
nämä merkit "+" tarkoittavat siis eri asiaa kuin lähdeluettelon HELKIÖ- ja HIRVIKOSKI-teoksissa käytetty merkintä "+"


KÄYTETYT LYHENTEET
Luettelon käyttöohjeissa on selitetty lyhenteet;
tp, klk, olk, olk/lakk, es, js, po, ko, it, ka, et, lo, lä, lu, kk ja VR
Tekstissä es= ennen sotaa ja je= jatkosodan aikainen, VR+nimi= valtionrautateiden mainitunniminen liikennepaikka, SVR= Suomen Valtionrautatie (Venäjän vallan aikana)
Lyhenteet esim  km, ks, nro, s, ss, vrt, ym lienevät itsestään selviä; p= palsta
Postitoimipaikkoja tutkiville tuttuja lyhenteitä ovat  pk, plt, pt, pa I, pa II, pp, H:o ja H IV
Lähdeviittauksissa käytetyt lyhentee, kts. seuraavassa

LÄHTEET JA NIISSÄ KÄYTETYT LYHENTEET
lähteitä, joihin käsilläolevassa tutkimuksessa on viitattu

1A) Karttoja
k1897= SUOMI KARTASTO 1:400 000. Suomen Matkailijayhdistys. Painovuotta ei kirjassa, kaupnkikartoissa 1897
k15=SUOMI KARTASTO 1:400 000. Suomen Matkailijayhdistys. Painovuotta ei kirjassa, kartoissa 1915.

(k1897 ja k15 ovat ilmestyneet yhteisniteenä näköispainoksena: SUOMI KARTASTO 1897/1915 Suomen Matkailuliitto r.y. Jyväskylä 1984)

k27= Maanmittaushallituksen toimittama SUOMEN KARTTA 1:400 000. (Helsinki) 1927
k43= SUOMI YLEISKARTTA 1:400 000. Maanmittaushallitus. Helsinki 1943
OIT= Otavan Iso Tietosanakirja, yhdeksäs osa. Keuruu 1965. (Viipurin kartta)
OIT 4= Otavan Iso Tietosanakirja, neljäs osa. Keuruu 1962. (Jäniskosken ja Niskakosken kartta)
PK 38= Postikartta vuodelta 1938, täydennettynä vuoden 1940 rajalla. Postimuseon karttakokoelmat, III A20 ja 198
SUOMI 1898= SUOMI. Hakemisto sisältää maantieteellis-,tilastollisia ja teollisuutta koskevia tietoja.
                            Tehnyt I. Uschakoff. Helsinki 1898. Mukana kartta (mittakaavaa ei mainita, on 1: 1 000 000)
TK= (Tiekartta) Karjalan kannas 1938. Näköispainos 1: 200 000. Suomen tiekartan lehdistä 3 ja 6 v:lta 1939. Karttakeskus
TK/LVK= Laatokan Karjala 1938. Näköispainos 1: 400 000 Suomen tiekartan lehdestä n:o 8 v:lta 1939 ynnä kartta-alueen
                    kaupunkien ja kauppaloiden asemakaavoista v:lta 1939. Karttakeskus.

1B) LUETTELOJA
HAGELBERG= K.T.Hagelberg: Postiosotteiden hakemisto Suomessa. Helsinki 1907
HELKIÖ= Eero J. Helkiö; Luovutetun Karjalan, Petsamon, ja Sallan postihistoriaa. Lahti 1980
HIRVIKOSKI= Suomen filatelistiliiton julkaisusarja n:o 9;  Suomen postitoimipaikat 1638-1985. Vammala 1988.
                             ("Postitoimipaikkoja koskevat taulukot on koonnut Kaarlo Hirvikoski).
RÄSÄNEN= Posti- ja lennätinosoitteiden hakemisto. 
                       Posti- ja lennätinhallituksen toimeksiannosta tehnyt Oskari Räsänen. Helsinki 1930
OHJ.T. + vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa= "Ohjaustaulut" 
                  vuosilta 01, 05 (näihin ei tekstissä viitattu), 08, 10, 12, 19, 21, 23, 27, 29, 33, ja 37

Julkaisun nimi oli 1901 "Luettelo Postikonttooreista, Postitoimituksista, Postiasemista, Postipysäkeistä ja Rautatiepostitoimituksista Suomessa ynnä Ohjaustaulu. Tehty Kesäkuun 1.päivänä 1901", mistä se sitten viiden muutoksen jälkeen oli 1937 supistunut muotoon "Postitoimipaikat sekä ohjaustaulu ym 1.4.1937"

PUH.L.= Suomen yleinen puhelinluettelo 1931 ja 1938-1939; Viipurin ja Kaakkois-Suomen puhelinluettelo 1939 ja 1943
                  (Telegallerian kirjastossa)

1C) POSTI SARJAJULKAISUJA
PKK= Postihallituksen/Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeet eri vuosilta (eri aikoina erinimiset)
PVK= Postihallituksen/Posti- ja lennätinhallituksen vuosikertomukset eri vuosilta (eri aikoina erinimiset)

1D) TILASTOJA
STV= Suomen tilastollinen Vuosikirja
SVT= Suomen virallinen tilasto

1E) MUUTA KIRJALLISUUTTA
Sven Hirn - Juha Lankinen: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988 (toinen painos 1992)
KUOLEMAJÄRVI= Oiva Kojo, Aili Valkolahti ym: Kuolemajärvi. Historia, muistelmia, kuvauksia. 
                                     Kuolemajärvi-säätiö, Vammala 1957
KÄKISALMEN HISTORIA= Erkki Kuujo, Eino Puramo, J. Sarkanen: Käkisalmen historia, Käki-säätiö, Lahti 1958
Suomen Asetuskokoelman Sopimussarja 1947
SVR= Suomen Valtionrautateiden vuosikertomuksia eri vuosilta
TERIJOKI= Ester Kähönen: Entinen Terijoki - kylämuistoja. Kouvola 1982
VK= Valtiokalentereita eri vuosilta
VR 1912-1937= Rautatiehallitus: Valtionrautatiet 1912-1937. Osa II. Helsinki 1937

1F) LÄHTEITÄ, JOITA ON KÄYTETTY, MUTTA JOIHIN EI VIITATA
Finlandian matkakalenteri. Helsingfors 1911.
Suomen Suuriruhtinaamaan kartta, I.J.Inberg, täydentänyt ja oikaissut E.Holmström, 1:1 000 000 v.1900
Karjalan liitto: Karjalan kartat. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tampere 1997
Suomenmaa. Maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. Viides osa: Viipurin lääni. Tietosan kirja Oy 1923
Pitäjähistoriikkeja Helsingin yliopiston kirjastossa ja Karjalan Liiton kirjastossa Helsingissä
SVR- ja VR- aikatauluja ja -liikennepaikkaluettoloita VR:n kirjastossa.

TOIMIPAIKAT, JOITA EI OLE SISÄLLYTETTY TUTKIMUKSEEN TAI JOITTEN MUKANAOLO VOI OLLA KYSEENALAISTA

A)

B)

C)

Heimala

Kontu

Nuijamaa

Huhtanen

Koskelanjoki   es

Virolahti

Hurppu

Laisniemi

Säkkijärvi

Möhkö

Reinikkala  es

Virolahti

Nuijamaa

Saarivuori

Korpiselkä

Onkamojärvi

Pirttijärvi

Rasvaniemi

Rönkä

Tyrjän kirkonpuoli

Vainikkala

Valkeavaara

A-luettelon tp:t esiintyvät jossakin tai joissakin niistä kolmesta lähteestä, jotka mainitsen "Lähdeaineiston heikkouksia" alussa. Siitä huolimatta en ole ottanut niitä mukaan käsilläolevaan tutkimukseen. Perustelut:

PKK 75/1940 ja 88/1940 luettelossa ne tp:t, jotka lopettivat toimintansa "Suomen ja Sosialistisen Neuvostotasavaltain Liiton välillä tehdyn rauhansopimuksen sekä niiden välisten rajajärjestelyjen johdosta". Luettelojen ei siis väitetäkään yksinomaan esittävän luovutettujen alueiden tp:ja, vaan mukana on myös sellaisia, joitten sijainti uuden rajan välittömässä tuntumassa johti niiden toiminnan lopettamiseen (joko lyhyemmäksi aikaa tai koko sotienvälisen ajan kestäväksi). Tälläisiä olivat ainakin seuraavat tp:t; niiden sijainti Nyky-Suomessa mainitaan k1999 mukaan:

Huhtanen

49 G 1

Möhkö

103 G 5

Nuijamaa

49 E 4

Onkamojärvi

161 F 5

Onkamo

Rasvaniemi

61 G 2

Tyrjän kirkonpuoli

61 G 2

Tyrjä

Vainikkala

48 D 5

Valkeavaara

74 B3

Näistä Huhtanen, Möhkö, Onkamojärvi, Rasvaniemi ja Vainikkala olivat kiistatta Nyky-Suomen puolella, samoin tutkimusten perusteella Tyrjän kirkonpuoli. Kahden muun osalta olisi tilanne vielä varmistettava. Nuijamaan tp oli 95% varmuudella uuden rajan länsipuolella, Valkevaaran tp suurella todennäköisyydellä (siitä huolimatta että PKK 241/1942 mainitsee sen uudelleen perustetuksi "palautetuille alueille")

Heimala: kyseessä on selvästikin virheellinen nimi 1.6.1909 perustetulle Himala tp:lle. Kun tp:n nimi 1.3.1911 muutettiin Telkkäläksi (PKK, liite helmikuulta 1911), mainitaan nimenä Himala. (Asian tekee komplisoiduksi se, että Muolaalla oli myös Heimala-niminen kylä, k43 ka)

Hurppu-nimisen pp:n ("Hurppu hl.") mainitsee HIRVIKOSKI. Kyseessä on kuitenkin kesinä 1912, 1913 ja 1914 toiminut tilapäinen haaraosasto Virolahden kunnassa Nyky-Suomessa (35 H 4), josta PVK kertoo seuraavaa:

"Postihallituksen ehdotuksesta ja Keisarillisen Senaatin kesäkuun 28 päivänä 1912 antamalla suostumuksella toimi, Keisarillisen laivaston ollessa Kavon selällä, sanottuna vuonna täydellinen, Viipurin postikonttorin alainen postikonttorihaaraosasto Hurpun höyrylaivalaiturin läheisyydessä Virolahden pitäjässä, joka postitoimisto laivastoa varten ylläpiti jokapäiväistä höyrylaivapostiyhteyttä Viipurin kanssa"  (PVK 1912, s XVII)

Pirttijävi sijaitsi HELKIÖN mukaan luovutetuilla alueilla; kyseessä on virhetulkinta tiedosta, että tp oli Korpiselän alitp.
  Pirttijärven pp sijaitsi Nyky-Suomen alueellla Tuupovaarassa.

Rönkä jää arvoitukseksi. HIRVIKOSKI mainitsee kysymysmerkein pp:n mahdollisesti sijainneen luovutetulla alueella. Mitkään muut lähteet eivät tunne tälläistä tp:aa eivätkä mitkään hakemistot kyseistä paikannimeä (Rönkkä on Nyky-Suomessa, es ja js Ruokolahdella, nykyisin Imatralla; nimeä ei ole k1999).

B-luttelon tp:t esiintyvät kaikissa kolmessa alumpana manitussa lähteessä. Olen ottanut ne mukaan käsilläolevaan tutkimukseen, vaikka voidaankin esittää epäily, onko tämä oikein.

Kontu, Koskelanjoki, Laisniemi ja Reinikkala sijaitsivat kylissä, jotka uusi raja jakoi kahtia pääosan kylistä jäädessä luovutetulle alueelle. Joskin on todennäköistä, että tp:t jäivät rajalinjan itäpuolelle, ei tämä ole sataprosenttisen varmaa.

Saarivuoren kohdalla, jossa pääosa kylästä säilyi Nyky-Suomen puolella (Saarivaara 89 E 4), voidaan oikeutetusti epäillä tp:n sijainneen tässä kylänosassa. Tätä olettaessa ei saa kuitenkaan ummistaa silmiään asutus- ja tietilanteista tp:n perustamisakaan (1918; k15). Näiden mukaan voidaan olettaa pp:n aluksi sijainneen luovutetun alueen puolella (mikä oikeuttaa sen mukaanottoon tähän tutkimukseen), vaikkakin se mahdollisesti myöhemmin muutti kylän luoteisosaan, Korpiselän - Hoililan - Värtsilän tien varteen (TK/LK, Saarivaara). Kysymys jää (tässä vaiheessa) ratkaisemattomaksi.

Viitattakoon lopuksi kunnittaisessa luettelossa Kiteen kohdalla mainittuun tp:n Kiteenvaara ongelmaan ("Selvitettävää" no 11)

KIRJAIMET W - V

Tässä tutkimuksessa ei olla lainkaan kiinnitetty huomiota vanhaan w-kirjaimen käyttötapaan tp-nimissä (esim. Wiipuri). Mikään niistä nimistä, joissa käytetään "w"-kirjainta, ei esiinny pelkästään tässä muodossa. Nimen liiteosassa oleva "w", esim. Pyhäjärvi Wp.L. , on otettu huomioon. Lisätietoja kts. HIRVIKOSKI

LUOVUTETTUJEN ALUEIDEN POSTITOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ

HELKIÖ mainitsee (s4) että "Tässä tutkimuksessa on todettu luovutetulla alueella olleen toiminnassa 662 postitoimipaikkaa". Tämä tieto on virheellinen. Epäilemättä sisältää HELKIÖN teos 662 hakusanaa, mutta huomattava osa tp:sta esiintyy siinä kahteen tai useampaan kertaan. Kun esim. tp-nimi "Pyhäjärvi" ensin muutettiin nimeksi "Pyhäjärvi Wp.L." ja sitten nimeksi "Pyhäkylä" tai kun Viipuri ensin mainitaan ruotsinkielisellä nimelllään, sitte kahdella nimellä ja lopuksi vain suomenkielisenä niin tulevat nämä tp:t lasketuksi kolmeen kertaan.

Mikä on sitten todellinen tp-määrä? Siihen on mahdotonta tällä hetkellä antaa yksikäsitteistä vastausta.
Ensinnäkin on kohdassa "TOIMIPAIKAT, JOITA EI OLE SISÄLLYTETTY TUTKIMUKSEENTAI JOITTEN MUKANAOLO VOI OLLA KYSEENALAISTA" esitetty joukko tapauksia, joissa tarkka sijainti uuden rajan suhteen on jäänyt selvittämättä. Toisekseen on niitten tp:jen, jotka todistettavasti toimivat es ja js eri nimellä, lisäksi joukko tapauksia, joissa näin on saattanut olla laita ("Selvitettävää", 8, 12, 13, 30, 34 ja 44). Tämän vuoksi on seuraavassa esitettävä kolme lukua, joista ensimmäinen tarkoittaa niitä tp:ja, jotka tämä tutkimus esittää mukanaoleviksi, ja sulkujen välissä ala- ja yläraja todelliselle lukumäärälle: alaraja, jos mikään kiistanalaisista tapauksista ei tule mukaan, yläraja, jos ne kaikki tulevat mukaan.

1940 ja 1944 luovutetuilla alueilla oli toimipaikkoja;

29.11.1939

496

(490-498)

jatkosodan aikana (lyhyemmän tai pitemmän ajan, eivät kaikki samanaikaisesti

357

(347-359)

1906-1939 lakkautettuja tp:ja

31

Tässä muistiossa käsiteltyjä tp:ja yhteensä

546

(534-548)

1947 luovutetulla alueella oli yksi tp; 1944 ja 1947 luovutetuilla alueilla oli tämän lisäksi sotien jälkeen toiminnassa kaksi muuta tp:aa  (kts. Jäniskosken ja Niskavuoren alue)

HUOM! sivuston tekijän lisäyksiä/muutoksia/lähteitä alkuperäiseen ;
 
1) kohdassa mainittu  "musteneliö ", lisäykset/muutokset ovat korjattu suoraan ao. tp:n sivustoille.
2) kohdassa mainittu "+" merkintä  muutettu "#"-merkinnäksi, välttääksemme sekaannusta eri tutkimusten välillä
2) kohdan "..Akkosjärjestysluettelossa..." tiedot ovat yhdistetty ao. tp:n hakuluetteloon
 Toimipaikan sijainti karttapohjana, muut tutkimuksen tulokset taulukkona ao. tp:n sivustolla

Itse olen käyttänyt seuraavia karttapohjia/tietolähteitä;

* F0440 Suomen yleiskartta F4, 
                Kartografinen toimisto. Piirretty 1904. Korjattu 1940. Maanmittaushallitus 1940. 1:400 000

* F0539  Suomen yleiskartta F5, 
                 Kartografinen toimisto. Piirretty 1905. Korjattu 1939. Maanmittaushallitus 1942. 1:400 000
* E0440  Suomen yleiskartta E5, 
                 Kartografinen toimisto. Piirretty 1904. Korjattu 1940. Maanmittaushallitus 1940. 1:400 000
* VYE39  6710/40-30º-414-420/60 Viipuri
* K1421 Suomen taloudellinen kartta. lehti II:10. Koivisto. 
                 Maamittaushallitus 1914. Korjattu 1921. 1:100 000
* KOIVISTO 6680/710-30º -410/60. 1:100 000
* KARJALAN KANNAS 1938 (up). 1:200 000
* LAATOKAN KARJALA 1938. POHJOIS-KARJALA JA SAVO  (up). 1:400 000

* Suomi-Finland Pienoiskartta-Miniatyratlas Maanmittaushallituksen karttajulkaisut 1:750 000
* lisäksi erikseen nimeämättä sekalainen joukko kirjallisuutta, kyläkarttoja, nettisivustoja yms.

Tutkimuksen tulosten siirto nettisivuille on vielä paljolti kesken, tekstejä/karttoja on tutkimatta, mutta kaikki aikanaan.